Missasitko Markkinoinnin viikon? Tässä on 3 tärppiä

Kaksipäiväinen ja jokavuotinen Markkinoinnin viikko järjestettiin jälleen Messukeskuksessa 4.-5.9.2018 ja mekin Vineltä kävimme haistelemassa tunnelmaa.

Päälimmäisenä ajatuksena tapahtumasta jäi mieleen se, että meidän kaikkien pitää panostaa brändimarkkinointiin enemmän. Tämän hetken digitalisoituneessa maailmassa markkinoinnin panostukset sujahtavat suurelta osin digitaalisiin kanaviin ja ne ovat pikemminkin taktisia strategisten sijaan. Panostukset digiin ovat täysin ymmärrettäviä, digimarkkinointi kun on kustannustehokasta ja toimivaa sekä tulokset näkyvät reaaliajassa tässä ja nyt.

Brändimarkkinoinnin panostusten tulokset tulevat viiveellä ja niiden mittaaminen on vaikeaa - siksi brändimarkkinointia ei tehdäkään niin paljoa. Sitä ei kuitenkaan sovi unohtaa ja jättää digimarkkinoinnin varjoon.

Hyvänä esimerkkinä brändimarkkinoinnista on Bliw-saippua. Muistatko Bliw-saippuan? Niin minäkin. Muistatko Bliw-saippuamainoksia? En minäkään. Brändimarkkinointi on siis toiminut erittäin hyvin ja monet tuotot tulevatkin nyt "vanhoilla höyryillä". 

Markkinointi on nyt liiakseen taktista, koska brändimarkkinoinnin tuloksia on vaikea mitata. Digimarkkinoinnin rinnalle kaivataan kokemuksia, elämyksiä ja tapahtumia, joilla rakennamme brändiämme ja kasvatamme sen arvoa.

Tässä on meidän markkinointitiimin 3 lempipuheenvuoroa:

 

1. Suomalainen markkinointi aallokossa: rakenteet, roolit ja kulttuurit

Kun markkinointi luiskahtaa helposti liian taktisiksi digitaalisen markkinoinnin toimiksi, Aalto-yliopiston professorin, VTT Pekka Mattilan, akateeminen puheenvuoro oli erittäin virkistävä ja ajatuksia herättävä kokonaisuus. Mattilan mukaan suomalaisessa markkinoinnissa on haasteita mm. seuraavan kolmen asian vuoksi.

 

a. Resurssijoustavuuden tarve

Mattilan mukaan suomalaisen markkinoinnin onnistumiseen tarvitaan kipeästi uudelleenresursointia, jota me emme osaa tehdä. Esimerkiksi Aasin maissa toimitusjohtaja hyppää helposti myyjän tai talousjohtajan rooliin, jolloin erilaista osaamista voidaan hyödyntää ympäri organisaation. Suomessa me emme halua ja osaa tehdä näin.

Roolituksen ja osaamisen kierto on tärkeää, jotta markkinoinnissa onnistutaan. Tällä hetkellä Suomessa me menemme yhdessä putkessa: Markkinoijat tekevät aina markkinoinnin töitä, myyjät ovat myynnissä ja niin edelleen. Tarve polulta poikkeamiseen ja funktioiden väliseen kiertoon on vahva, jotta osaamista, tietoa ja ymmärrystä viljellään läpi organisaation.

 

b. Kaksikätisyyden haaste

Mattilan mukaan tästä aiheesta on puhuttu jo yli 20 vuotta ja "kaksikätisyyden haasteessa" kysymys kiteytyy siihen, kuinka elefantti oppii  tanssimaan? Se ei opi tanssimaan, jos sitä opetetaan kuin pro-tanssijaa. Eli, markkinoinnin johtamisessa pitäisi olla 2 logiikkaa:

    1. Löytöretkilogiikka

    2. Tehtaan logiikka

Molemmissa logiikoissa on erilaiset ajattelutavat ja otteet. Löytöretkilogiikkaa tulee hyödyntää uusien tuotteiden/palveluiden markkinoinnissa: Löytöretkilogiikassa voi kokeilla ja testailla uusia, hassujakin markkinoinnin keinoja, joilla haetaan kasvua ("käpylehmäkokeilut"). Tehtaan logiikaa, stabiileja markkinoinnin rutiineja optimoiden, taas pitäisi hyödyntää, kun tuote/palvelu on jo ansainnut paikkansa markkinoilla. Tehtaan logiikka on markkinoinnin tasaisen tappavaa puurtamista.

Tehtaan logiikka on se, jota tällä hetkellä hyödynnetään oikeastaan kaikessa markkinoinnissa ja löytöretkilogiikkaa ei uskalleta käyttää. Kun olemme luoneet hienot prosessit ja kehykset markkinointiin, niistä on vaarana tulla rutiineja ja kaihtimia, jotka estävät meitä muuttumasta ja näkemästä.

 

c. Valtauksien mahdollisuus

Jos ravintoloiden ruokalistoissa olisi 2 vaihtoehtoa; halpa kasviskeitto ja hieman kalliimpi kala-annos, suurin osa meistä valitsisi halvan kasviskeiton. Jos ruokalistalle ujutetaan kolmanneksi vaihtoehdoksi kallis hummeri, suurin osa meistä valitsee keskihintaisen kalan. Ja ravintolan tavoite ei itseasiassa ole edes myydä hummeria: Jos kaikki valitsisivat hummerin, niitä ei edes olisi tarpeeksi.

Kyseinen esimerkki on ruokalistan optimointia ja "valtauksien mahdollisuutta": Kahdesta vaihtoehdosta valitaan halvempi ja kolmesta vaihtoehdosta valitaan keskihintainen. Hyödynnätkö tätä psykologista faktaa hinnoittelussasi?

 

 suomalainen markkinointi murroksessa

 


2. Kokemuksellinen markkinointi nappaa kultakalakuluttajan

Messukeskuksen markkinointi- ja viestintäjohtajan Maria Mrouen puheenvuoro oli myös hyvä muistutus siitä, että digitalisoituneessa maailmassa pitää muistaa pitää huolta myös brändimarkkinoinnista - kokemuksista, joita voidaan luoda mm. tapahtumamarkkinoinnilla (tietysti puheenvuoro sisälsi myös Messukeskuksen omien palveluiden promoamista). Tapahtumat ovat kokemuksellista markkinointia, jotka sitouttavat kuluttajia ja jättävät vahvan muistijäljen.

Kokemukset ovat yhä merkityksellisempiä ja ohjaavat kulutuspäätöksiä jatkuvasti voimakkaammin. "Creating ideas and campaigns that connect emotionally and endure will be critical if brands are to attract consumers to them, rather than pushing more traditional messaging to them." (How brands win in the digital economy survey 2018, Dentsu Aegis Network)

Puheenvuoron ydin oli se, että digi ei tule syömään kokemuksellista markkinointia, kuten tapahtumia. Ja meidän kaikkien pitäisi luoda kokemuksia ostajillemme mm. tapahtumien muodossa. 

 

 

 Kokemuksellinen markkinointi nappaa kultakalakuluttajan

 

 

3. Tekoäly

Tekoäly ansaitsi jälleen paikkansa monissa puheenvuoroissa kuten 1. Luottamuksen rakenteet – miten tekoäly auttaa meitä kansalaisina, yrityksinä ja yhteiskuntana? 2. Tekoälyn avulla supervoimia brändin rakennukseen. 3. Tekoäly videotuotannossa - mitä tapahtuu kun videoita voi tehdä päivittäin? 4. Kuka pelkää tekoälyä? 5. Robotiikka ja keinoäly markkinoinnin draivereina? Kaikkia puheenvuoroja yhdistää se, että tekoälyn kelkaan pitää hypätä nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Tekoäly on ihmisen supervoima, jota ei tarvitse pelätä. 

Grano Oy:n markkinointijohtajan Tiina Karppisen mukaan robotiikka ja tekoäly auttavat murtamaan myynnin ja markkinoinnin välisen muurin. Siirrytään uuteen ajattelutapaan, missä markkinointia ja myyntiä ei mitatakaan erillisinä toimintoina. Keinoälyn ja robotiikan kehityksen myötä markkinoinnin ja myynnin data yhdistyy entisestään.

Karppisen mukaan AI ja robotiikka näyttäytyvät myös erilaisten rutiinitöiden automatisoimisessa. Erilaiset myynnin ja markkinoinnin päivittäiset tehtävät eivät tarvitse ihmiskäsiä hoituakseen, vaan ne voidaan automatisoida. Mahdollisimman vähän manuaalista työtä kuulostaa varmasti hyvältä yrityksessä kuin yrityksessä ja tätä ajatusta me Vinelläkin ajamme: Vältä manuaalista työtä ja automatisoi kaikki mahdollinen. Lue myös aiempi blogitekstimme tekoälystä.

Markkinoinnin automaatio mainittiin useaan otteeseen AI:sta ja robotiikasta puhuttaessa. Markkinoinnin automaatio ei ole tekoälyä, mutta se on selvästi askel samaan suuntaan. Oletko jo aloittanut? Tutustu Vinen markkinoinnin automaation starttipakettiin.

 

 

 robotiikka ja keinoäly

 

 

Luettu 3820 kertaa